Vesivahinko taloyhtiössä

Yli 70 % taloyhtiöistä on kärsinyt vesivahingosta. Se koettelee niin rakenteita kuin taloyhtiön asukkaiden hermojakin. Kriisitilanteessa nopeus on valttia, mutta miten hallita kaaosta, kun putki vuotaa? Meillä Fluxiolla on vesivahinkoihin erikoistunut vesivahinkotiimi, jota vetävä Misa koordinoi vuosittain noin 600 vahinkotapausta ja tietää, että ammattitaitoinen koordinointi säästää sekä rahaa että yöunia. Kysyimme Misalta, miten taloyhtiön ja asukkaan tulisi toimia, kun vahinko sattuu omalle kohdalle.

Mitkä ovat yleisimpiä syitä taloyhtiöissä tapahtuviin vesivahinkoihin?

Yleisimmin vesivahingot johtuvat astianpesukoneista, kylmälaitteista, viemäritukoksista ja käyttövesiputkien vuodoista. Myös vuodenaika vaikuttaa siihen, millaisia vahinkoja taloyhtiöissä tapahtuu. 

– Kesällä näemme paljon ilmalämpöpumppujen ja siirrettävien ilmastointilaitteiden aiheuttamia vesivahinkoja. Syksyllä taas on paljon vesikattojen vuotoja, Misa listaa.

Mitä yksi vesivahinko keskimäärin maksaa?

Misa painottaa, että vesivahingon aiheuttamat kustannukset riippuvat vahingon laajuudesta. Pienimillään kyse on muutamista tuhansista euroista, mutta usein puhutaan huomattavasti suuremmista summista.

– Tyypillisesti liikutaan noin 30 000 euron tienoilla. Hoidamme myös paljon vesivahinkoja, joiden kustannukset lähentelevät 100 000 euroa, Misa kertoo.

Vaikuttaako kiinteistön ikä vesivahinkoriskiin?

Vesivahinkoja tapahtuu sekä vanhoissa että uusissa kiinteistöissä. Rakennuksen ikä voi kuitenkin vaikuttaa vahingon tyyppiin.

Kun rakennuksella alkaa olla ikää, kiinteistön järjestelmät alkavat olla käyttöikänsä loppupäässä. – Tällöin vahinkoja aiheuttavat esimerkiksi pistesyöpymät käyttövesiputkissa, viemärivuodot ja vesikattojen vuodot, Misa listaa. 

Ajan kuluessa myös kiinteistön alkuperäiset vedeneristykset – tai niiden puute – voivat alkaa pettää. Misan mukaan tämä voi johtaa kosteusvaurioihin kylpyhuoneiden rakenteissa.

Uusissa rakennuksissa vahingot liittyvät harvoin samanlaiseen kulumiseen kuin vanhemmissa kiinteistöissä. – Uudemmissa rakennuksissa painottuvat asennusvirheet ja tekniset puutteet. Esimerkiksi huolimattomasti tehdyt putkiliitokset tai lattiakaivojen tiivistykset paljastuvat usein ensimmäisten vuosien aikana, Misa kertoo.

Jos vesivahinko sattuu, mitä asukkaan tulee tehdä heti vahingon havaitsemisen jälkeen?

Tärkeintä on toimia nopeasti. Vesivahingon sattuessa asukkaan tulee:

1. Ilmoittaa vesivahingosta huoltoyhtiön 24/7-päivystykseen, jotta veden katkaisu ja ensikuivaus saadaan käyntiin nopeasti.
2. Tehdä välittömästi vahinkoilmoitus omaan kotivakuutukseen.
3. Ilmoittaa vahingosta vuokranantajalle, jos asuu vuokralla.

Miten vahinkoprosessi käynnistyy ja kuinka nopeasti?

Koska ensimmäinen ilmoitus vesivahingosta tehdään huoltoyhtiön päivystykseen, huoltoyhtiö on yleensä ensimmäisenä paikalla vahingon sattuessa.

Misa tiimeineen on puolestaan valmiina toimimaan heti, kun tieto vahingosta tavoittaa vesivahinkotiimin. Parhaimmillaan prosessi käynnistyy minuuteissa, mutta vasteaikaan vaikuttavat monet tekijät. 

Jos vahinkoilmoitus tehdään esimerkiksi myöhään perjantaina, tieto saavuttaa vahinkokoordinaattorin vasta maanantaiaamuna. Toisinaan prosessin käynnistymistä hidastavat puutteelliset lähtötiedot, kuten epäselvyys vahinkokohteen sijainnista tai puuttuvat yhteystiedot.

Kun prosessi saadaan käyntiin, sen alkuvaiheet etenevät seuraavasti:

1. Vahingon lähtötietojen kerääminen: tiedot tapahtuneesta sekä asukkaiden ja osakkaiden yhteystiedot.
2. Vahingon estämis- ja jälkivahinkotoimenpiteiden tilaaminen sekä asukkaan tiedottaminen.
3. Vahinkokartoituksen tilaaminen.

Mitä kaikkea vahinkoprosessiin kuuluu ja ketkä siihen osallistuvat?

Vahinkoprosessiin osallistuu tyypillisesti useita eri tahoja: vahinkokartoittajat, purkajat, kuivaajat, jälleenrakentajat sekä vakuutusyhtiöt. Vahinkokoordinaattori toimii näiden kaikkien välissä varmistamassa, että tieto kulkee ja hanke etenee suunnitellusti. 

Vahinkoprosessi etenee vaiheittain seuraavalla tavalla:

1. Lähtötietojen kerääminen ja vahingon estämistoimenpiteet
2. Vahinkokartoitus
3. Purku- ja kuivausvaihe
4. Jälleenrakennus

Mitä tapahtuu, kun vesivahinko tapahtuu omassa kodissa?

Asukkaan kannalta keskeisintä on se, voiko asunnossa asua vahinkoprosessin aikana. Tämä riippuu täysin vesivahingon laajuudesta, ja päätöksen tekee asiantuntija. 

Jos vesivahinko on pieni eikä se ole levinnyt laajalle, asunnossa voi olla mahdollista asua korjaustöiden aikana. Tällöin arkea voivat kuitenkin haitata melu ja veden käytön rajoitukset.

Jos kyseessä on laajempi vesivahinko, on asukkaan muutettava väistöasuntoon korjaustöiden ajaksi. Myös irtaimistoa joudutaan usein siirtämään – joko huoneiston sisällä tai kokonaan sieltä pois. Asukas vastaa itse sekä väistöasunnosta että irtaimiston siirtämisestä aiheutuvista kustannuksista. Oma vakuutusyhtiö voi mahdollisesti korvata aiheutuneita kuluja. 

Miten taloyhtiön vesivahingosta tiedotetaan?

Asukkaille tiedotetaan vahinkoprosessin aikana vaiheittain seuraavalla tavalla:

1. Asukkaalle ilmoitetaan vahinkotapahtumasta ja tulevasta vahinkokartoituksesta. Asukkaan kanssa sovitaan, että kartoitusraportti toimitetaan hänelle sen valmistuttua.
2. Kartoitusraportti toimitetaan asukkaalle, ja häntä ohjeistetaan toimittamaan se myös omalle vakuutusyhtiölleen.
3. Tämän jälkeen asukkaalle tiedotetaan aina, kun hankkeessa siirrytään seuraavaan vaiheeseen.

Vesivahinko on asukkaille usein hyvin stressaava tilanne ja asukkaat saattavat kysellä tilannepäivityksiä jopa päivittäin. Päivittäinen raportointi ei kuitenkaan yleensä ole mahdollista tai edes tarpeen.

– Vahinkoprosessit etenevät usein vaiheissa, joiden aikana merkittäviä muutoksia ei tapahdu päivittäin. Esimerkiksi kuivausvaiheessa ei ole joka päivä uutta tiedotettavaa, Misa kuvailee. 

Mikä on taloyhtiön hallituksen rooli vahinkoprosessissa?

Vahinkokoordinaattori pitelee lankoja käsisään ja vapauttaa hallituksen pitkälti hankkeen byrokratiasta. Koska hallitus on kuitenkin viime kädessä vastuussa taloyhtiön omaisuudesta ja taloudesta, tietyt päätökset jäävät hallituksen vastuulle.

– Kun rakenteita avataan ja pintoja uusitaan, hallituksen on päätettävä, noudatetaanko yhtiön alkuperäistä laatutasoa, Misa toteaa.

Vastuunjako taloyhtiön ja osakkaan välillä määräytyy asunto-osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen mukaan. Ajoittain eteen tulee kuitenkin tilanteita, joissa osakas ei perusteluista huolimatta hyväksy vastuunjakoa. Jos osakkaan katsotaan aiheuttaneen vesivahingon, voidaan myös tarvita päätös siitä, lähdetäänkö osakkaalta perimään kustannuksia.

– Näissä tilanteissa hallitus voi joutua ottamaan kantaa asiaan, Misa sanoo. 

Joskus vesivahingon korjaaminen voi vaatia merkittäviä lisätöitä, jotka eivät kuulu vakuutuksen piirin. Tällöin hallituksen on tehtävä päätös lisärahoituksesta (esim. ylimääräisen hoitovastikkeen perimisestä) ja urakoitsijan valinnasta.

Misa vinkkaa, että sähköpostilla hoidettava päätöksenteko voi sujuvoittaa hankkeen etenemistä huomattavasti.

– Fyysisen kokouksen järjestäminen ei aina ole mahdollista nopealla aikataululla. Sähköpostilla päätös voidaan saada jopa tunneissa, kun kaikkien hallituksen jäsenten ei tarvitse olla samanaikaisesti paikalla ja tavoitettavissa, Misa kuvailee.

Miten vesivahinkotiimin palvelu hinnoitellaan?

Palvelu voidaan hinnoitella joko viikko- tai tuntiveloituksena. Molemmissa vaihtoehdoissa on Misan mukaan hyvät puolensa.

Viikkoveloitus helpottaa hankkeen taloudellista seurantaa: Kyseessä on kiinteä hinta viikolle eikä yllättäviä kuluja ole. Koska vahingon hoito vaatii runsasta yhteydenpitoa useisiin eri sidosryhmiin, tietojen tallentamista sekä selvittelyä, tunnit voivat paukkua. Tällöin kiinteä hinta tuo mielenrauhaa.

– Pelkästään lähtötietojen selvittelyyn huoltoyhtiöltä sekä asukkaiden ja osakkaiden yhteystietojen selvittelyyn voi mennä tunteja, Misa kuvailee.

Tuntiveloituksen etu on puolestaan sen läpinäkyvyys: Veloitus tapahtuu tarkalleen hankkeen koordinointiin käytetyn ajan mukaan – ei sen enempää eikä vähempää.

Vesivahinko on kuormittava tilanne, mutta vahinkoja voidaan hallita

Vesivahinko on kuormittava tilanne sekä taloyhtiölle että sen asukkaille, mutta oikealla toiminnalla tilannetta voidaan helpottaa merkittävästi. Tärkeintä on nopeus: mitä ripeämmin vahinkoon reagoidaan, sitä tehokkaammin vahinkoja voidaan hallita. Ammattitaitoinen vahinkokoordinaattori varmistaa, ettei byrokratia kuormita taloyhtiön hallitusta ja että asukkaat pysyvät ajan tasalla ilman turhaa epätietoisuutta.