Taloyhtiöasumisen opas

Huoltoon otetaan yhteyttä kiireellisissä ja käytännön asioissa, kuten vikailmoituksissa, avainten katoamisessa tai kiinteistön kunnossapidossa. Isännöitsijään ollaan yhteydessä hallinnollisissa ja taloyhtiön päätöksentekoon liittyvissä asioissa, kuten remontti-ilmoituksissa, laskutusasioissa tai yhtiökokouksiin liittyen. Epäselvissä tilanteissa voit olla yhteydessä kumpaan tahansa – me ohjaamme asian eteenpäin oikealle taholle.

Ota yhteyttä oman talon huoltoyhtiöön seuraavissa asioissa

• Vikatapauksissa, esim. kun hissi on rikki tai taloyhtiön yhteissauna ei lämpene.
• Vahinkotapauksissa, esim. kun havaitset vesivuodon.
• Puhtaanapitoon, talvikunnossapitoon tai piha-alueen hoitoon liittyvissä asioissa, esim. jos ulko-ovi ei avaudu kunnolla.
• Putoavan lumen tai jääpuikkojen uhatessa.
• Ovenavausta tarvitessasi, esim. kun avaimet ovat unohtuneet kotiin.
• Teet muuttoilmoituksen.

Ota yhteyttä isännöintiin seuraavissa asioissa

• Ilmoitat laajasta vahingosta, esim. vesivauriosta.
• Ilmoitat omistuksesi osakeluetteloon.
• Ilmoitat remontista.
• Tarvitset isännöitsijäntodistuksen.
• Asiasi liittyy vastikemaksuihin.

Asukkaan/osakkaan on ilmoitettava asunnossaan tai taloyhtiön yhteisissä tiloissa havaitsemistaan vioista, vaurioista ja esim. tuhoeläimistä mahdollisimman pian. Näistä ongelmista ilmoitetaan aina ensin talon huollosta vastaavalle taholle. Yleensä se on huoltoyhtiö tai talonmies. Tarvittaessa huolto jatkaa asian käsittelyä isännöinnin kanssa.

Taloyhtiön huollon tiedot löytyvät ulko-ovesta, rappukäytävästä tai ilmoitustaululta. Päivystysnumero kannattaa tallentaa äkillisiä tilanteita varten puhelimeen.

Ei kiireellinen-asia, esim. sammunut lamppu, leikkaamaton ruoho, epäsiisti rappukäytävä:
Tee ilmoitus huollon nettisivujen kautta tai sähköpostilla.

Kiireellinen asia, esim. vesivuoto tai hissi ei toimi:
Soita heti huollon päivystykseen. Jos jäät hissiin, soita hississä olevaan hälytysnumeroon.

Jos haluat antaa palautetta tai kehitysehdotuksia taloyhtiön huollon toiminnasta tai järjestelyistä, tai et ole varma, kenelle jokin asia kuuluu, Fluxion asiakaspalvelu auttaa.

Jos yhtiössänne ei ole huoltoyhtiötä, yhtiöllä tulisi olla sovittuna periaatteet huoltojen – erityisesti kiireisten – osalta. Tarkista hallitukselta, mikä on yhtiönne tapa. Isännöinnillä ja huoltoyhtiöllä on eri tehtävät – isännöinti ei tarjoa kiinteistönhoidon palveluita eikä päivystä toimistoajan ulkopuolella missään asioissa.

Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut terveydensuojelulain nojalla asetuksen (545/2015) asunnon terveydellisistä olosuhteista. Tutustu määriteltyihin lämpöolosuhteisiin ja asukkaan vastuulle kuuluviin toimenpiteisiin.

Asuinhuoneiston oikea lämpötila?
Asunnon huoneilman lämpötilan toimenpidenraja on lämmityskaudella + 18 °C –  + 26 °C . Yleisesti taloyhtiöt pyrkivät tarkkaan lämmönsäätöön ja noin 21 asteen lämpötilaan. Näin taataan asukkaiden asumisviihtyvyys sekä pidetään taloyhtiön energiankulutus ja kustannukset hallinnassa.

Asuinhuoneiston lämpötilan mittaaminen
Lämpötila tulee mitata sisäilman mittaukseen tarkoitetulla mittarilla. Oikea huonelämpötila saadaan, kun lämpötila mitataan keskeltä huonetta noin 1,1 metrin korkeudelta.

Patterin toiminta
Patterissa kiertää asunnon sisälämpötilaa lämpimämpi vesi. Patteriverkon vesi lämmittää patterin, joka luovuttaa lämpöä sisäilmaan. Kun asunnon lämpötila saavuttaa esimerkiksi 21 asteen tavoitelämpötilan, sulkee patterissa oleva termostaatti patterin venttiilin ja vedenkierto lakkaa. Patterin jäähtyminen on merkki termostaatin oikeasta toiminnasta.

Vedon tunne
Vedon estämiseksi on tärkeää, että korvausilmaventtiileitä ei tukita. Kun ilma pääsee huoneistoon hallitusti ja suunnitellusti ei ilman tarvitse hakea ns. helppoa reittiä ikkunoista tai rakenteiden vuotokohdista.

Jos paleltaa
Asukkaiden yksilölliset erot saattavat aiheuttaa joillekin kylmyyden tunnetta, huolimatta taloyhtiön tarkasta ja asetuksen mukaisesta lämmönsäädöstä. Tarvittaessa voi jokainen asukas pohtia lisälämmön tuottamista lämmittimellä, jolloin kustannukset kohdistuvat huoneistokohtaisesti, ei koko taloyhtiölle.

Asukkaan muistilista huoneistossa tehtävistä toimenpiteistä
Tarkista, että korvausilmaventtiilit ikkunoiden yläpuolella ovat talviasennossa (molemmat vivut käännettynä osoittamaan samaan suuntaan).
Tarkista, että ikkunoiden lukituksista jokainen on käännetty kiinni.
Uusi ikkunoiden ja parvekkeen oven tiivisteet, mikäli havaitset kylmän tai vedon tunnetta.
Siirrä huonekalut ja verhot pois patterien ja termostaattien edestä estämästä ilmavirtausta.
Imuroi patterien välit ja raot sekä termostaatit, jotta ilma pääsee liikkumaan esteettömästi sekä lämmönsiirto ja -säätö toimimaan tarkoituksenmukaisesti.

Erilaiset äänet kuuluvat taloyhtiössä normaaliin asumiseen, ja ne tulee hyväksyä. Esimerkkinä normaalista ja hyväksyttävästä ovat vauvojen ja lasten äänet. Täydellistä hiljaisuutta ei voi asukkailta edellyttää, mutta hyvät käytöstavat tulee jokaisen asukkaan pitää mielessä.

Yleisesti taloyhtiöiden järjestyssäännöt määrittelevät, että kello 22.00-07.00 on annettava naapureille yörauha. Hiljaisuuden aikana on huomioitava naapurit ja pienennettävä äänenvoimakkuutta.

Käytös on häiritsevää, mikäli häiriö on jatkuvaa tai toistuvaa ja siitä aiheutuu harmia usealle asukkaalle. Esimerkiksi rappukäytävässä kaikuva musiikki on häiriötekijä. Häiritseväksi elämäksi ei kuitenkaan lasketa esim. asukkaan kotona muutaman kerran vuodessa pitämät juhlat. Tuolloinkin on kuitenkin pienennettävä äänen tasoa järjestyssäännöissä mainitun hiljaisuuden ajaksi. Kohteliaisuuden vuoksi kannattaa laittaa etukäteen tieto porraskäytävän ilmoitustaululle esim. juhlista tai remontista.

Jos joku naapuri aiheuttaa säännöllisesti kohtuutonta häiriötä, kannattaa pyrkiä sopuratkaisuun ja ottaa asia suoraan puheeksi häiriötä aiheuttavan asukkaan kanssa. Jos sopiminen naapurielämän pelisäännöistä ei onnistu, voi ottaa yhteyttä isännöitsijään ja taloyhtiön hallitukseen. He arvioivat ilmoituksen perusteella, onko taloyhtiön syytä puuttua asiaan.

On hyvä olla itse suoraan yhteydessä naapuriin. Juhlat hiljenevät pääsääntöisesti pyytämällä. Jos naapurin aiheuttamat häiriöt ovat toistuvia, pidä niistä vapaamuotoisesti kirjaa, ja pyydä jotakuta naapuria vahvistamaan havaintosi. Voit myös pyytää isännöinnistä häiriöilmoituksen tekoon valmiin pohjan. Vahvistettujen havaintojen avulla isännöinti voi tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin. Yksittäisen ilmoituksen pohjalta yhtiöllä ei ole perusteita puuttua asiaan. Huomiothan, että vakavissa järjes-
tyshäiriöissä, olivat ne yksittäisiä tai toistuvia, ilmoitus poliisille on paikallaan.

Taloyhtiöiden asukkailla on monenlaisia kotieläimiä ja myös esim. suuren koiran pitäminen on sallittua.

Yleisillä paikoilla koira on pidettävä kytkettynä ja koiran jätökset on omistajan kerättävä hoidetulla alueella. Taajama-alueella kissan ulkoiluttaminen sujuu parhaiten hihnassa. Omistaja on vastuussa kissansa turvallisuudesta ja sen mahdollisesti ympäristölle aiheuttamasta haitasta.

Ohjeita lemmikkieläimen omistajalle

• Huolehdithan lemmikistäsi siten, ettei muille asukkaille aiheudu tarpeetonta häiriötä.
• Kissojen ja koirien tulee olla kytkettynä taloyhtiön pihalla ja yleisissä tiloissa.
• Muistathan kerätä koirasi jätökset pussiin ja viedä ne roskiin.
• Huolehdithan siitä, ettei koirasi haukunta häiritse muita asukkaita.
• Kissalla on hyvä olla asunnossa tarpeilla käyntiä varten hiekkalaatikko. Hiekka pitää vaihtaa riittävän usein, ettei ilmastointijärjestelmän kautta kulkeudu hajuhaittoja muille asukkaille. Huomioithan myös, että käytetty kissanhiekka kuuluu sekajätteeseen eikä esim. viemäriin.
• Koira ja kissa kannattaa varustaa kaulapannalla, jossa on omistajan yhteystiedot. Eläimelle voi hankkia myös tunnistemerkinnän eli mikrosirun.

Remontti vaatii lähes aina muutostyöilmoituksen. Osakkaalla on laaja muutostyöoikeus hallinnassaan olevaan tilaan, mutta siitä huolimatta osakkaan tulee tehdä kirjallinen ilmoitus taloyhtiölle, jos aikoo tehdä huoneistossaan remonttia (AOYL 5 luku § 8). Tämä niin sanottu muutostyöilmoitus tulee tehdä ennen remontin aloitusta, eikä remonttia saa aloittaa ennen luvan myöntämistä. Pienistä pintaremonteista, kuten esimerkiksi seinien maalauksesta tai tapetoinnista, ei tarvitse tehdä ilmoitusta.

Muutostyöilmoitus tulee tehdä yhtiölle muun muassa seuraavissa tapauksissa:

• WC:n, kylpyhuoneen tai saunan pintamateriaalien korjaaminen, uusiminen tai poistaminen.
• Työt, jotka edellyttävät taloyhtiössä vesikatkon.
• Kaikki perusjärjestelmiin (viemäri, vesi, sähkö, lämmitys ja ilmanvaihto) liittyvien laitteiden poistaminen, asentaminen tai muuttaminen, myös ilmalämpöpumpun ulkoyksikön asennus.
• Pyykki- tai astianpesukoneen asentaminen muuhun kuin valmisliitäntään.
• Parketin, laminaatin tms. asentaminen.
• Kevyiden väliseinien muutostyöt (mm. purku, siirto, reititys)
• Huoneiston ulko-oven lukituksen, postiluukun ja rakenteen sekä huoneiston ulkopuolelle näkyvän pinnoitteen muuttaminen.
• Seuraavat remontit vaativat yhtiölle tehtävän ilmoituksen lisäksi myös rakennesuunnittelua ja viranomaislupia:Kantavien väliseinien muutostyöt.
  Huoneen käyttötarkoituksen muuttaminen, esim. vaatehuoneen muuttaminen saunaksi.
  Muutostyöstä ilmoittaminen on osakkaan edun mukaista

Muutostyöilmoitus kannattaa tehdä aina kun remontti sitä vaatii. Ilmoitus on osakkaan edun mukaista, koska jos yhtiöllä ei ole tietoa muutostyöstä eikä mahdollisuutta valvoa remonttia, on yhtiön vastuu rajatumpi koskien tehtyä remonttia. Taloyhtiöllä on myös oikeus purkaa luvattomat muutostyöt osakkaan kustannuksella.

Muutostyöilmoituksen tekeminen ja ilmoituksen vastaanottaminen on veloituksetonta mutta muutostyöhön liittyvä mahdollinen lupakäsittely on maksullista. Remontin voi aloittaa sen jälkeen, kun ilmoitus on käsitelty ja lupa muutostyöhön annettu.

Jos olet epävarma tarvitsetko remonttiisi lupaa, älä epäröi olla yhteydessä, autamme arvioinnissa.

Ilmoituksella ja sitä mahdollisesti seuraavalla tarkastuskäynnillä pyritään erityisesti kartoittamaan tilanteet, joilla on vaikutusta perusjärjestelmien (viemäri, vesi, sähkö, lämmitys ja ilmanvaihto) toimintaan tai märkätilojen ja keittiön vesieristykseen. (AOYL 5 luku § 7).

Huomioi seuraavat asiat koskien talon muita asukkaita:

• Ilmoitathan mahdollisista äänihaitoista muille asukkaille.
• Huomioithan järjestyssäännöt työn ajankohdissa.
• Remontista syntyvät jätteet eivät kuulu taloyhtiön jäteastiaan. Tarkempia ohjeita HSY:n sivuilta.
• Ethän tuki pihalla olevia pelastusteitä kuormalavoilla, rakennusmateriaalilla, jne.

Lue enemmän muutostyöilmoituksista täältä. 

Yhtiövastikkeeseen sisältyvät mm. ne isännöinninkustannukset, jotka kohdistuvat koko taloyhtiölle.
Yhdenvertaisuuden vuoksi osakas huolehtii itse niistä kustannuksista, jotka aiheutuvat hänen
erityistoiveistaan, esim. remontit ja huoneiston myynti.

Vuokralainen voi tehdä muutos- tai korjaustöitä vuokratussa tilassa vain asunnon omistajan luvalla. Tällaisia luvanvaraisia töitä ovat mm. maalaus, tapetointi ja kiinteiden kalusteiden vaihtaminen tai uusien kalusteiden asentaminen.

Taloyhtiön lupaa vaativiin korjaus- ja muutostöihin on hankittava lupa myös taloyhtiöltä ja luvan hakemisesta on sovittava vuokranantajan kanssa. Jos vuokralainen saa luvan tehdä huoneistossa muutos- tai korjaustöitä, remontin sisällöstä on tätä ennen sovittava kirjallisesti.

Asbesti on aine, jota käytettiin yleisesti rakennusmateriaalina vuosina 1922-1992. Asbesti ei ole vaarallista, kun se on sitoutuneena materiaaleihin, esim. seinän sisälle, mutta se voi aiheuttaa syöpää, jos pölyä pääsee purkutilanteessa keuhkoihin.

Vuodesta 1994 asbestin käyttö on ollut kokonaan kiellettyä. Ennen sitä rakennetuissa taloissa asbestia voi olla esim. linoleum- ja kaakelilaattojen kiinnikkeenä, saumausaineissa ja maaleissa sekä putkieristeissä.

Uusi asbestilakin tuli voimaan 1.1.2016. Lain mukaan kaikki purettavat materiaalit pitää asbestikartoittaa ennen remontin käynnistämistä. Kartoitus pitää tehdä esim. kylpyhuoneiden tai keittiöiden laattoja poistettaessa, seiniä purettaessa ja liimattuja parketteja purettaessa. Vähäiset työt, kuten reikien poraaminen seiniin, eivät vaadi asbestikartoitusta. Osakkaan teettämissä remonteissa osakas maksaa kartoituksen ja taloyhtiön teettämissä hankkeissa taloyhtiö.

Asbestikartoituksen tekijän tulee olla perehtynyt aiheeseen ja hänellä tulee olla riittävä ammattillinen osaaminen asbestikartoituksiin. Riittävän perehtyneitä ovat esim.:

1. Henkilösertifioitu asbesti- ja haitta-aineasiantuntija (VTT Expert Services Oy).

2. Rakennusterveysasiantuntija tai sisäilma-asiantuntija (sosiaali- ja terveysministeriön asumisterveysasetuksen mukainen ulkopuolinen asiantuntija).

3. Koulutettu asbestikartoitusyritys (Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry / Vahinkopalvelut).

4. Pätevöitynyt asbestipurkaja tai AV-yritys (Suomen Asbesti- ja Pölysaneerausliikkeiden liitto ry).

Jos suunnittelet remonttia huoneistoosi, sinun pitää teettää asbestikartoitus ennen remonttia. Kartoitusraportti toimitetaan isännöitsijälle ja taloyhtiön hallitukselle, jonka jälkeen huoneiston remontti-ilmoitus voidaan hyväksyä. Kun suunnittelet remonttia, muista varata riittävästi aikaa asbestikartoitukseen, raportin käsittelyyn ja mahdolliseen asbestipurkutyöhön, joka on hitaampaa ja kalliimpaa kuin tavallinen purkaminen.

Voit tilata asiakirjat helposti verkkosivujemme kautta. Toimitamme ne yleensä muutaman arkipäivän kuluessa sähköisesti tai postitse. Samalla saat neuvoja, jos tarvitset asiakirjoja esimerkiksi asuntokauppaa varten. Tilaa >

Hätätilanteissa ota heti yhteyttä huoltoyhtiön päivystysnumeroon, joka löytyy taloyhtiön ilmoitustaululta ja tiedotteista. Fluxion kautta voit tehdä ilmoituksen ei-kiireellisistä vioista ja korjaustarpeista. Tarvittaessa neuvomme myös, miten toimia vahingon rajaamiseksi ennen korjausta.

Yhtiövastike koostuu erilaisista vastikkeista, joista tavallisimpia ovat hoito- ja pääomavastike sekä vesimaksu. Pääomavastike eli rahoitusvastike tarkoittaa sitä osaa yhtiövastikkeesta, jota asunto-osakeyhtiö perii osakkailtaan yhtiön pitkäaikaisten lainojen lyhennyksiin ja korkoihin. Osakas siis maksaa pääomavastiketta, kun taloyhtiö on ottanut lainaa esimerkiksi putkiremonttia varten.

Pääomavastikkeen suuruus arvioidaan vuosittain taloyhtiön kirjanpidon toimesta sen suuruiseksi, mitä yhtiö tarvitsee suoriutuakseen lainan pääoman lyhennyksistä ja koroista pankille. Kyseessä on siis arvio, ei tarkka summa. Yhtiökokous käsittelee ja vahvistaa vuosittain talousarvion osana myös pääomavastikkeen.

On hyvä huomioida, että osakkaiden velkaosuudet taloyhtiölainasta eivät ole sama asia kuin yksityishenkilöiden omat henkilökohtaiset luotot. Taloyhtiön laina on taloyhtiön ja pankin keskinäinen luottosopimus, eivätkä yhtiön osakkaat ole siinä osapuolena. Lainan jako osakkeille ja huoneistokohtaisten osuuksien seuraaminen ovat taloyhtiön omaa sisäistä kirjanpitoa. Tämän vuoksi pääomavastike voi myös muuttua eri vuosina, jos havaitaan, että aiemmin tehty arviolaskelma on aiheuttanut esim. yli- tai alijäämää pääomavastikkeen kertymän osalta. Toinen syy pääomavastikkeen muutokseen on korkojen nousu/lasku.

Taloyhtiön jokaisella lainalla on omat poismaksuehtonsa. Pääsääntöisesti lainoilla on vuodessa yksi tai kaksi päivää, jolloin ne voi maksaa pois ilman pankin lisäkuluja, mutta käytännöissä on pankki- ja lainakohtaisia eroja. Lainaosuuden maksamisesta veloitetaan kuitenkin aina isännöintitoimiston hinnaston mukainen palkkio, jolla katetaan kirjanpidon kulut lainaosuuslaskelman teosta.

Huomioi, että lainojen poismaksu ei ole välttämättä mahdollista tai järkevää asuntokaupan yhteydessä. Lainan jäljellä oleva pääoma ja poismaksuehdot huomioiden kannattaa jo lainaneuvotteluissa sopia, miten huoneiston yhtiölainaosuudet tullaan hoitamaan.

Jos haluat maksaa huoneistoasi koskevan lainaosuuden tai osan siitä pois, tulee tilata lainaosuuslasku, jonka tekee taloyhtiösi kirjanpitäjä. Lainaosuuslaskun mukana toimitetaan viitemaksutiedot lainaosuuden maksamista varten.

Lainaosuuslaskuun lisättävät kulut vaihtelevat riippuen pankista, jossa laina on. Tavallisesti kulut ovat pienemmät lainanlyhennyksen ja koron määräytymispäivinä, joita on tyypillisesti yksi tai kaksi vuodessa. Kulut jotka liittyvät lainaosuuslaskun laatimiseen sekä mahdolliset pankin perimät kulut veloitetaan erikseen.

Lainan maksuun liittyvät parhaat ajankohdat ja kustannukset voit tarkistaa meiltä etukäteen www.fluxio.fi/apua. Laitathan tilaukseen tarkat osoitetiedot sekä huoneistotunnuksen, jonka lainaosuutta tilaus koskee. Lasku tilattava vähintään 1 kk ennen taloyhtiön lyhennyspäivää.

Yksinkertaisin tapa on uutta vastikelaskua syöttäessä hyväksyä verkkopankin ehdotus e-laskutukseen siirtymisestä. Valtuutuksen voi antaa myös oman verkkopankin maksusopimusvalikossa. Laskuttajaa voi hakea asunto-osakeyhtiön nimellä tai tilinumerolla. Huomioi, että vaikka valtuutus astuu heti voimaan, lasku muodostetaan jo kaksi viikkoa ennen eräpäivää. Tuon kahden viikon sisällä tehdyt valtuutukset eivät ehdi seuraavan kuun vastikkeita vielä muodostamaan. Tarkista esimerkiksi kuukauden 25. päivä, että erääntyvä maksu näkyy verkkopankissa.

Taloyhtiön korjaushankkeiden kesto vaihtelee muutamasta kuukaudesta useisiin vuosiin. Hankkeissa esiintyy erilaisia sanoja ja termejä. Seuraavassa selvennystä termeihin:

Tarveselvitys (kesto 2 – 3 vuotta)
Korjaushankkeen ensimmäinen vaihe, jossa selvitetään remontin tarvetta. Apuna käytetään kuntoarvioita ja -tutkimuksia, osakaskyselyjä, remonttihistoriaa jne. Remontin toteutusta ei ole vielä tässä vaiheessa päätetty.

Hankesuunnittelu (2 – 8 kk)
Määrittää muun muassa remontin sisällön ja laajuuden ja toimii varsinaisen toteutussuunnitelman pohjana. Hankesuunnitelma hyväksytetään yhtiökokouksessa.

Toteutussuunnittelu (6 – 10 kk)
Hyväksytyn hankesuunnitelman jälkeen suunnittelijat laativat yksityiskohtaiset tekniset ja tilojen suunnitelmat.

Korjaustöiden valmisteluvaihe (2 – 6 kk)
Kun suunnitelmat ovat valmiit, järjestetään tarjouskilpailu, jonka perusteella valitaan urakoitsija. Urakoitsijan valinnan jälkeen hankkeen toteutuksesta ja rahoituksesta päätetään yhtiökokouksessa.

Korjaustyövaihe (4 – 18 kk)
Urakoitsija toteuttaa hankkeen suunnitelmien mukaisesti.

Takuu (2 vuotta)
Takuuaikana taloyhtiö varmistaa, että lopputulos on se, mitä tilattiin. Urakoitsija tekee tarvittavat korjaukset.

Rakennuttaja
Yritys tai yhteisö, joka rakennuttaa, tässä tapauksessa taloyhtiö.

Projektinjohtaja
Huolehtii hankkeen sujuvasta läpimenosta. Projektinjohtajana voi toimia esim. rakennuttajakonsultti, pääsuunnittelija tai tekninen isännöitsijä.

Hankesuunnittelija
Laatii asiantuntijoiden kanssa hankesuunnitelman, joka sisältää mm. korjausvaihtoehtoja ja kustannusarviot.

Pääsuunnittelija
Vastaa suunnittelun kokonaisuudesta.

Suunnittelijat
LVI-, sähkö-, rakennesuunnittelijat, arkkitehdit jne.

Valvoja
Varmistaa työmaakäyntien avulla, että työt tehdään suunnitelmien ja aikataulun mukaan. Osallistuu rakentamisen neuvotteluihin.

Turvallisuuskoordinaattori
Huolehtii taloyhtiön kannalta, että turvallisuusasiat ovat kunnossa.

Pääurakoitsija
Toteuttaa urakan taloyhtiön kanssa tehdyn urakkasopimuksen mukaisesti.

Aliurakoitsijat
Toimivat pääurakoitsijan toimeksiannosta ja vastaavat työstään pääurakoitsijalle.

Putkiremontissa on monta vaihetta. Ensin selvitetään remontin tarvetta, sitten korjaukset suunnitellaan ja lopuksi remontti toteutetaan. Jokainen vaihe kestää useita kuukausia, jopa pidempään. Vaiheiden välissä osakkaat päättävät remontin seuraavasta vaiheesta yhtiökokouksessa.

Selvitysvaihe
Selvitysvaiheeseen taloyhtiön hallitus tarvitsee mm. kuntoarvion ja kuntotutkimuksia putkistojen kunnosta. Osakaskyselyllä selvitetään huoneiston putkien ja kylpyhuoneiden kuntoa ja toimivuutta. Näiden avulla hallitus ammattilaisten avulla käy läpi korjauksen tarvetta ja tekee alustavan remonttiehdotuksen.

Selvitysvaihe kestää yleensä 1-2 vuotta.

Yhtiökokous
Hallituksen tekemän selvityksen päätteeksi järjestetään yhtiökokous, jossa osakkaat päättävät putkiremontin hankesuunnittelun aloittamisesta.

Hankesuunnittelu
Hankesuunnitelmassa selvitetään ja vertaillaan erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja, kuten uusitaanko putket vai pinnoitetaanko tai sukitetaanko ne. Suunnitelman tekevät LVI-, sähkö- ja rakennesuunnittelijat yhdessä ja esittävät suunnitelman hallitukselle. Hallitus päättää toteuttamistavasta, joka esitetään yhtiökokoukselle.

Hankesuunnitelma valmistuu 2 – 8 kuukaudessa.

Yhtiökokous
Hankesuunnitelma esitetään osakkaille ja osakkaat päättävät yhtiökokouksessa remontin etenemisestä varsinaisen toteutussuunnitelman tekoon.

Toteutussuunnitelma
Toteutussuunnitelmassa on yksityiskohtaiset suunnitelmat remontin toteuttamiseksi. Tarkan suunnitelman perusteella pyydetään tarjoukset urakoitsijoilta ja käydään tarjousneuvottelut. Urakkaneuvotteluiden perusteella hallitus valitsee urakoitsijan, jota ehdotetaan yhtiökokoukselle. Tässä vaiheessa selvitetään myös rahoitus.

Toteutussuunnitelman teko ja tarjousneuvottelut kestävät keskimäärisen reilut puoli vuotta.

Yhtiökokous
Yhtiökokouksen osakkaat päättävät putkiremontin toteuttamisesta ja urakoitsijan valinnasta sekä rahoituksesta.

Toteutus
Taloyhtiön ja osakkaiden toivomat remontit tehdään. Remontin aikana pidetään säännöllisiä työmaakokouksia, joissa käsitellään mm. aikataulun pitävyyttä ja mahdollisia lisätöitä.

Urakan päätteeksi tehdään vastaanottotarkastus. Taloudellisen loppuselvityksen jälkeen lasketaan osakaskohtaiset lainaosuudet.

Remontin toteutus kestää kuukausista jopa 1,5 vuoteen riippuen taloyhtiön koosta.

Takuuaika
Putkiurakan takuuaika on kaksi vuotta ja alkaa vastaanottotarkastuksesta. Takuuaikana korjataan mahdolliset virheet ja puutteet. Takuutarkastuksen jälkeen urakoitsija vastaa vielä kahdeksan vuotta virheistä, jotka ovat aiheutuneet mm. törkeästä huolimattomuudesta tai laiminlyönneistä.

Voit lähettää kysymyksesi meille verkkosivujen kautta tai sähköpostitse. Tarkistamme tilanteen ja palaamme sinulle mahdollisimman pian. Samalla ohjaamme sinua, jos lasku liittyy esimerkiksi vastikkeen muutokseen tai vesimaksujen tasauslaskuun. www.fluxio.fi/apua

Sinun tulee tehdä virallinen muuttoilmoitus Digi- ja väestötietovirastoon (DVV) viimeistään viikon sisällä muutosta, mutta sen voi tehdä jo kuukautta ennen muuttopäivää. Ilmoituksen voi tehdä kätevimmin sähköisesti Postin tai DVV:n verkkopalveluissa, jolloin tiedot päivittyvät sekä väestötietojärjestelmään että Postiin yhdellä kertaa. Muuttoilmoituksen voi tehdä myös Postista tai Digi- ja väestötietovirastosta noudettavalla lomakkeella. Samalla ilmoituksella voi ilmoittaa myös mukana muuttavat perheenjäsenet. Lisätietoja muuttoilmoitukseen liittyvistä asioista saa molempien em. tahojen palvelupaikoista.

Ilmoita muutosta myös huoltoyhtiöön, Digi- ja väestötietovirastoon ilmoitetut tiedot eivät valu automaattisesti huoltoyhtiölle. Ilmoita samalla kertaa kaikkien muuttajien tiedot, sillä vain asukasluetteloon merkityille henkilöille voidaan esimerkiksi tulla avaamaan ovi ja mahdollisessa pelastustilanteessa on näin tiedossa huoneiston kaikki asukkaat. Huoltoon on hyvä ilmoittaa vähintään yhden huoneistossa asuvan henkilön puhelinnumero äkillisten korjaustilanteiden varalle. Ilmoituksen pohjalta huolto vaihtaa taloyhtiön nimitauluun, postiluukkuun/-laatikkoon ja summeriin oikeat nimet.

Tallenna itsellesi huoltoyhtiön yhteystiedot, jotta kaikkien vika-asioiden ilmoittaminen onnistuu sujuvasti ja nopeasti. Huoltoyhtiön tiedot löytyvät taloyhtiön ilmoitustaululta ja/tai ulko-ovesta.

Mikäli olet ostanut asunnon johon muutat, osakeluettelon siirron yhteydessä Maanmittauslaitokselle on ilmoitettu ne osakkaiden yhteystiedot, jotka ovat olleet voimassa siirtohetkellä. Mikäli olet osakkaana ennen osakeluettelon siirtoa antanut suostumuksesi sähköiseen viestintään, myös sähköpostiosoitteesi on ilmoitettu Maanmittauslaitokselle. Lähetämme jatkossa yhtiökokouskutsut siihen posti- tai sähköpostiosoitteeseen, joka on ilmoitettu Maanmittauslaitokselle. Mikäli yhteystietoihin tulee muutoksia, osakkaan tulee itse ilmoittaa muuttuneet yhteystietonsa suoraan Maanmittauslaitokselle.

Mikäli taloyhtiössä kerätään vesi-, sauna- tai autopaikkamaksuja ilmoita muutostasi isännöinnin asiakaspalveluun. Jos vesimaksu perustuu henkilömäärään, ilmoita huoneiston henkilöluku.

Avaimen tilaus onnistuu Tilaa ja ilmoita -osion lomakkeella. Henkilöllisyys varmistetaan aina ja toimitusaika riippuu lukitusjärjestelmästä. Autamme sinua myös, jos tarvitset tietoa kustannuksista tai toimitustavasta.

Tilaa avain >

Varaaminen onnistuu sähköisen varausjärjestelmän kautta, johon pääset Fluxion verkkosivuilta. Saat aina vahvistuksen sähköpostiisi, ja peruminen onnistuu samalla tavalla. Tarvittaessa autamme sinua löytämään vapaan vuoron tai paikan.

Varaa/peru autopaikka tai saunavuoro >

Poismuuton yhteydessä muista tehdä seuraavat muuttoon liittyvät asiat:

Muuttoilmoitus Digi- ja väestötietoviraston ylläpitämään väestötietojärjestelmään ja Postiin. Ilmoituksen voi tehdä kätevimmin sähköisesti Postin sivuilla tai DVV:n verkkopalvelussa.  Muuttoilmoituksella tiedot voidaan päivittää samalla kertaa molempiin.

Muuttoilmoitus huoltoyhtiöön.

• Yhteystiedot löytyvät porraskäytävästä tai ilmoitustaululta.
• Jos sinulla/teillä ei ole maksuja taloyhtiölle (vuokra, vastike, sauna), erillistä muuttoilmoitusta isännöintitoimistoon ei tarvita.
• Vesimittarilukeman ilmoittaminen isännöintitoimistolle, jos käytössä on huoneistokohtainen mittaus (www.fluxio.fi/apua)
• Sähkösopimuksen purku tai siirto energiayhtiön kanssa.

Ilmoita muutosta huoltoyhtiölle niin huoltomies lisää tarvittaessa taloyhtiön nimitauluun, postiluukkuun/-laatikkoon ja summeriin nimet. Huoltoyhtiö tarvitsee tiedon asukkaista myös mikäli tulee tilanne että huoneiston asukas unohtaa tai hävittää avaimen. Pelastustilanteessa on tiedossa huoneiston kaikki asukkaat.

Jos taloyhtiössä kerätään henkilömäärään perustuvaa vesimaksua, tai uusi asukas haluaa autopaikan, ilmoita muutosta myös isännöintitoimistoon

Tarvittavia tietoja on yleensä asukkaan etu- ja sukunimi, syntymäaika, puhelinnumero ja sähköposti.

Taloyhtiöiden osakeluettelot on siirretty Maanmittauslaitoksen ylläpitämään huoneistotietojärjestelmään. Siirron myötä vastuu osakeluettelon ylläpidosta on siirtynyt Fluxio Isännönnistä Maanmittauslaitokselle.

Jatkossa kaikki osakeluetteloon tai osakkeenomistajiin liittyvät muutokset tulee ilmoittaa Maanmittauslaitokselle. Omistuksen rekisteröinti Osakkaiden tulee itse hakea omistuksensa sähköistä rekisteröintiä Maanmittauslaitokselta.

– Jos omistat huoneiston taloyhtiössä: rekisteröintiä tulee hakea 10 vuoden kuluessa osakeluettelon siirtopäivästä. Mikäli aiot myydä osakehuoneiston ennen määräajan umpeutumista, sähköisen rekisteröinnin voi jättää ostajan tehtäväksi.
– Jos olet ostanut huoneiston taloyhtiössä: uuden omistajan tulee hakea omistuksen rekisteröintiä kahden (2) kuukauden kuluessa luovutuskirjan allekirjoituksesta tai omistuksen rekisteröinnistä.

Maanmittauslaitos perii omistuksen rekisteröimisestä osakehuoneistokohtaisen maksun.

Jos valtuutat pankin tekemään rekisteröinnin puolestasi, myös pankki voi periä palvelusta erillismaksun.

Lähetämme yhtiökokouskutsut siihen posti- tai sähköpostiosoitteeseen, joka on ilmoitettu Maanmittauslaitokselle. Mikäli yhteystietoihin tulee muutoksia, osakkaan tulee itse ilmoittaa muuttuneet yhteystietonsa suoraan Maanmittauslaitokselle.

Jos haluat vastaanottaa taloyhtiön viestit sähköisesti, ilmoita Maanmittauslaitokselle sähköpostiosoitteesi. Yhtiökokouskutsu ja muut viralliset asiakirjat lähetetään aina siihen osoitteeseen, joka on merkitty huoneistotietojärjestelmään. Näin varmistat, että kaikki tärkeä tieto tavoittaa sinut nopeasti ja varmasti.