Taloyhtiön hallitus
Taloyhtiön hallitus on keskeinen elin taloyhtiön toiminnan ja hallinnon kannalta. Se vastaa taloyhtiön päivittäisestä johtamisesta ja huolehtii siitä, että yhtiö toimii lain ja yhtiöjärjestyksen mukaisesti.
Taloyhtiön hallituksen tehtävät
- Taloyhtiön hallituksen päätehtäviin kuuluu:
- Yhtiön omaisuuden hoito ja ylläpito
- Talousasioiden seuranta ja hallinta
- Yhtiökokouksen päätösten toimeenpano
- Asukkaiden ja osakkaiden tiedottaminen ajankohtaisista asioista
- Hallituksen on kaikessa toiminnassaan otettava huomioon osakkeenomistajien yhdenvertainen kohtelu. Yhdenvertaisuusperiaate tarkoittaa, että hallitus ei saa tehdä päätöstä, joka saattaa aiheuttaa joillekin osakkeenomistajille etua muiden omistajien kustannuksella.
Pienen taloyhtiön hallitus
Pienessä taloyhtiössä hallituksen toiminta saattaa olla yksinkertaisempaa, mutta vastuu on silti merkittävä. Hallituksen jäsenten on hoidettava yhtiön asiat huolellisesti ja yhteistyössä asukkaiden kanssa.
Taloyhtiön hallituksen puheenjohtajan tehtävät
- Taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja toimii hallituksen johtajana ja koordinaattorina. Puheenjohtajan tehtäviin kuuluu:
- Kokousten valmistelu ja johtaminen
- Hallituksen toiminnan koordinointi
- Yhteydenpito isännöitsijään ja osakkaisiin
- Päätösten toimeenpanon varmistaminen
Taloyhtiön hallituksen valinta ja äänestys
Taloyhtiön hallitus valitaan yhtiökokouksessa. Hallitus valitaan joko niin että osakkaat äänestävät ehdokkaista tai jos halukkaita on vain sen verran kuin hallituksessa on paikkoja, voidaan hallitus valita ilman äänestystä. Yhtiökokouksessa valitaan sekä hallituksen jäsenet ja mahdolliset varajäsenet. On tärkeää, että valitut henkilöt ovat luotettavia ja motivoituneita hoitamaan yhtiön asioita.
Henkilövaalissa tulee valituksi eniten ääniä saanut. Asunto-osakeyhtiölaissa ei ole säännöksiä äänestystavasta tai äänestysjärjestyksestä. Äänestystapana toimii joko suljettu lippuäänestys tai avoin äänestys, joka toteutetaan esimerkiksi nimenhuuto- tai kättennostoäänestyksenä. Koska laissa ei ole säännöksiä äänestystavasta, yhtiössä ei ole velvollisuutta suorittaa suljettua lippuäänestystä, vaikka joku osakas sitä vaatisikin. Viime kädessä äänestystavastakin päättää yhtiökokous tarvittaessa äänestämällä.
Hallituksen jäseneksi valitseminen edellyttää valitun suostumusta. Suostumus voidaan antaa ennen valitsemista, sen yhteydessä tai jälkikäteen.
Mitä taloyhtiön hallitus saa päättää
Taloyhtiön hallituksella on valtuudet tehdä päätöksiä yhtiön päivittäisestä toiminnasta. Hallitus päättää asioista, jotka eivät vaikuta olennaisesti osakehuoneiston käyttämiseen tai jotka eivät vaikuta olennaisesti osakkaan velvollisuuteen maksaa yhtiövastiketta tai muihin osakkaan maksettavaksi tuleviin kuluihin. Hallitus päättää myös sellaisista välttämättömistä toimenpiteistä, joita ei voida siirtää aiheuttamatta yhtiölle haittaa, esim kiireelliset työt vesivahingon yhteydessä.
Suuret päätökset, joilla on laajakantoisia vaikutuksia tai vaikuttavat olennaisesti asumiseen tai asumiskustannuksiin, tehdään yhtiökokouksessa osakkaiden äänestyksellä.
Joskus päätettävä asia voi olla hallituksen päätösvallassa, mutta hallitus tietää jo ennakolta, että asia jakaa osakkaiden mielipiteitä ja herättää tunteita. Tällöin on suositeltavaa viedä asia yhtiökokouksen päätettäväksi. On myös mahdollista, että hallituksen toimivaltaa on rajoitettu joltain osin yhtiöjärjestysmääräyksellä.
Taloyhtiön hallituksen tehokas ja vastuullinen toiminta on avainasemassa taloyhtiön menestyksessä ja asukkaiden viihtyvyydessä. On tärkeää, että hallituksen jäsenet tuntevat vastuunsa ja tehtävänsä, ja että he toimivat aina taloyhtiön ja sen osakkaiden edun mukaisesti.
Taloyhtiön hallituksen vastuu
Hallituksen jäsenillä ja puheenjohtajalla on keskeinen rooli ja merkittävä vastuu taloyhtiön asioiden hoidossa. He ovat vastuussa siitä, että yhtiön toiminta on lainmukaista ja että päätökset tehdään yhtiön edun mukaisesti sekä yhdenvertaisuusperiaatetta soveltaen. Tärkeiden tehtävien hoitamiseen voi liittyä vahingonkorvausvastuu, jos tehtäviä laiminlyödään tai niitä hoidetaan huolimattomasti. Vastuuta ei kuitenkaan kannata pelätä; aktiivisuudella, kiinnostuksella ja tarpeen vaatiessa asiantuntijoiden hyödyntämisellä pärjää pitkälle.
Korvausvastuun syntyminen edellyttää, että huolimattoman toiminnan tai laiminlyönnin johdosta on syntynyt euromääräisesti mitattavaa vahinkoa yhtiölle. Riittävänä huolellisuutena pidetään yleensä sitä, että hallitus on päätöksensä tueksi hankkinut tilanteen vaatimaa asianmukaista tietoa tai asiantuntija-apua, sen peru perusteella on tehty johdonmukainen päätös eikä päätöksentekoon ole vaikuttanut hallituksen jäsenten eturistiriidat.
Taloyhtiön hallituksesta eroaminen
Hallituksen jäsen voi erota tehtävästään kesken kauden. Eroaminen tulee ilmoittaa hallitukselle mielellään kirjallisesti ja todisteellisesti. Eroamiselle ei tarvitse esittää perusteita. Jos hallituksessa on varajäsen, tulee tämä eronneen hallituksen jäsenen tilalle. Mikäli hallitus on edelleen päätösvaltainen jäljelle jääneiden varsinaisten jäsenten perusteella tai varajäsenellä täydennettynä, hallituksen ei tarvitse kutsua koolle ylimääräistä yhtiökokousta hallituksen täydentämiseksi. Uuden hallituksen jäsenen valinta voidaan tässä tapauksessa jättää seuraavaan yhtiökokoukseen.
Epäluottamuslause taloyhtiön hallitukselle
Osakkailla, joilla on yhteensä kymmenesosa kaikista osakkeista tai yhtiöjärjestyksen määräämä muu osuus, on oikeus esittää epäluottamuslause hallitukselle, jos he katsovat, että hallitus ei hoida tehtäviään asianmukaisesti. Epäluottamuslause käsitellään ylimääräisessä yhtiökokouksessa, ja jos se hyväksytään, hallitus voi joutua eroamaan.
Taloyhtiön yhtiökokous
Yhtiökokous on taloyhtiön ylin päättävä elin, jossa osakkaat tekevät tärkeimmät päätökset yhtiön toiminnasta. Kokouksessa käsitellään muun muassa talousarvio, tilinpäätös, hallituksen valinta ja muut ajankohtaiset asiat. Lisäksi tulee esittää selvitykset seuraavien viiden vuoden kunnossapitotarpeista sekä yhtiössä suoritetuista kunnossapito- ja muutostöistä. Esityslista laaditaan etukäteen, jotta osakkaat voivat valmistautua kokoukseen. Yhtiökokouksessa ei voida päättää asioista jotka eivät ole esityslistassa. Esityslistan kohta ”Muut käsiteltävät asiat” on varattu keskustelulle, ei päätöksenteolle.
Yhtiökokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
Taloyhtiön yhtiökokous on laillisesti koolle kutsuttu, kun kutsut on toimitettu jokaiselle osakkeenomistajille kirjallisesti hänen valitsemallaan toimittamistavalla, sähkö- tai kirjepostina, noudattaen asunto-osakeyhtiölakia ja taloyhtiön yhtiöjärjestystä. Osakkaan vastuulla on ilmoittaa osoitetietonsa ja niiden muutokset yhtiölle.
Yhtiökokouskutsu pitää lain mukaan toimittaa aikaisintaan kahta kuukautta ja viimeistään kahta viikkoa ennen yhtiökokousta. Yhtiöjärjestyksessä voi olla kutsun toimittamistavasta lain edellyttämää minimivaatimusta täydentäviä määräyksiä, esimerkiksi, että kutsut on laitettava myös ilmoitustaululle tai toimitettava kirjattuna kirjeenä.
Yhtiökokous on päätösvaltainen, kun se on kutsuttu koolle asianmukaisesti ja paikalla on vähintään yksi osakas.
Ylimääräinen yhtiökokous
Ylimääräinen yhtiökokous voidaan kutsua koolle, jos yhtiön asiat vaativat kiireellistä käsittelyä. Kutsu ylimääräiseen yhtiökokoukseen tulee toimittaa osakkaille hyvissä ajoin, noudattaen asunto-osakeyhtiölakia ja taloyhtiön yhtiöjärjestystä, jotta heillä on mahdollisuus osallistua kokoukseen ja vaikuttaa päätöksiin.
